Hei
olen patonki Hemuli.
Inhoan
perinteitä joita käytämme jouluna perheessämme. Olen aina
halunnut viettää joulun jossain muualla ja joka joulu olen sen myös
tehnyt. Viime jouluna kävin korvatunturilla morjenstamassa
joulupukkia, sitä edellisenä jouluna kävimme kaverini Simo
Siperialaisen kanssa Siperiassa. Olen tehnyt joka joulu aina jotain
muuta kuin muut tekevät niin monta kertaa että siitä on tullut
minulle jo PERINNE. Haluaisin tehdä tänä jouluna jotain mahtavaa
jotain mullistavaa jotain jotain...
auts,
kävelin tolppaa päin.
-Hei
mies älä ole tyhmä, huusi takanani kävelevä nainen
-Ensinnäkään
en ole mies olen patonki hemuli ja toiseksi en ole tyhmä. vastasin
-No
aivan sama ei minua kiinnosta tonki muuli, nainen ärähti
-No
mihin jäinkään? Ainiin, nyt muistan. Haluaisin tehdä jotain
mullistavaa jotain ihmeellistä jotain mitä en ole ikinä ennen
tehnyt. Jotain mitä kukaan ei ole vielä tehnyt. Mutta, mitä se
olisi. Ja silloin kuin taivaalta olisi pudonnut keksin aivan fantsun
idean. Voisin kivetä kirkon tornin huipulle ja juoda vadelma mehua.
Hämmästyin itsekkin omaa nerouttani. Ja heti seuraavana aamuna otin
suunnitelmani käyttöön. Pakkasin reppuuni pullollisen vadelmamehua
ja kiikarit joilla voisin sitten tähystellä maisemia sekä
karkkipussin josta voisin natustella. Kun vihdoin pääsin kirkon
tornin alle minua odotti ikävä yllätys.
Siinä
vaiheessa aloin vähän epäröidä toteuttaisinko sittenkään
suunnitelmaani.
Kysyin
itseltäni:
-Miksi
en älynnyt miettiä että nyt on jouluaatto ja kirkossa pidetään
joulukirkkoa.
-Nyt
kyllä tein pahan virheen, mumisin ja lähdin takaisin kotiini.
-olisiko
sittenkin parasta viettää joulua ihan vain kotona muiden kanssa
kuin lähteä ravaamaan ympäri kylää ja miettiä miten voisi
viettää joulunsa vaikka vastaus olikin aivan vieressä, mietin. Tästä
lähtien olen aina viettänyt kotona aivan tavallista joulua.
Ps. itse tekemä tarina joten jos tykkäsitte kommentoikaa
